MIETTEITÄ UUDESTA PIHASTA....SATEEN JÄLKEEN...

Miksiköhän ihminen on niin malttamaton?? Tai ainakin minä tunnistan olevani!

Kun sinulle tulee visioita, olisi mahtavaa kun ne voisi toteuttaa heti, ilman aikatauluja ja rahan

kanssa pähkäilyä?! No, ehkä sekin olisi tylsää...

Usein iltaisin istun ikkunan ääressä ja katselen uuden kodin pihamaata, mietiskellen kuinka onnekas olenkaan!! Miten olen saanut näin mahtavan aihion unelmapuutarhalle?? Hetken päästä saatan huomata stressaavani kuinka en ehdi kaikkea tekemään, vaikka kökin pihalla kaiken mahdollisen ajan poutasäällä! Kuitenkin olen tyytyväinen siihen, mitä jo nyt on valmiina.....

Tämän kesän projektina oli hyötypuutarhan perustaminen ja siistiminen. Kutakuinkin kaikki repsotti, 

pensaat ja puut leikkaamatta, penkeistä nousi mitä sattuu ja sen sellaista. Hyvällä mallilla ollaan menossa, kasvimaa melkein valmis, kasvihuoneessa taimet kasvamassa ja omenapuut leikattu. Vielä riittää puuhaa ja silti marjakukintoja notkuva herukkapensas ilahduttaa päivittäin! Sehän on satavarmaa ettei hommat lopu kesken, tästä siirrytään sitten etupihalle ; )

Kukkapenkeistä nousee ihan sitä sun tätä. Onkin ihan hyvä seurata mitä löytyy ja yrittää malttaa tämän kesän pitää näppinsä erossa! Vaikka varsin sotkuisen näköisiä penkit on, niin pieniä kauneuspilkkuja onneksi löytyy...

En minä tästä heti valmista haluaisi! Enhän?? Mitä sitten tekisin? Välillä meinaa kuitenkin usko loppua, rahoista puhumattakaan! Tosin paljon on yritetty kierrättää pihamaalta entuudestaan löytyvää tavaraa eikä nyt multa ja hakekuorman lisäksi ole tarvinutkaan investoida muuhun. 

Ehkäpä joku lämmin kesäilta saan viriteltyä kahden ison tammen väliin riippumaton ja toisena iltana ehkä malttaisin jopa hetkeksi siihen pysähtyä nautiskelemaan omista aikaansaannoksista ja luonnon kauneudesta.....? Ehkäpä?

Lämmintä perjantaita!